Joenkielinen 535m

Paitsi, että olemme touhunneet puolitoista vuorokautta laittaen Elinan ja Dinon kämppää pakettiin ja puhtaaksi, Sarin saunottaessa meitä välillä, läksimme vielä tunturiin!

Torstai oli sumuinen, pilvinen ja kevyen sateinen kun starttasimme kohti Lemmenjokea. Tarkoituksena olisi patikoida Joenkilinen- nimiselle tunturille. Reitti kulkisi ensin soista metsikköä 8 km tunturiin, jonka ylittäisimme ja siitä alas lähellä Lemmenjokea kulkevaa harjua pitkin toiset kahdeksan kilometriä autolle.

Kohti Joenkielistä

Hienoista kellerrystä, kohta on ruskaaa :D

Polkua

Pitkin oransseja merkkejä

Siellä vilkkui viereinen

Päiväkahvit makkaralla. Työnjako kuin ennenkin: Elina värkkää nuotion ja minä hoidan muun

Alkumatka oli tosiaan hieman soista ja jopa vaelluskenkien tilalle märkään metsämaahan olisi purrut paremmin rehelliset saappaat. Tosin tunturissa on kiva kun on hyvin istuvat tohvelit. Muutama lakka siellä täällä ja jonkin verran mustikoita ;) Dino kulki hienosti porukoissa ja onnistuimme jälleen taittamaan matkan ilman elukanelukkaa.

Matka huipulle jatkui rastimerkkejä pitkin

Elina matkalla kohti tunturia

Metsää takana päin

Näkyy Lemmenjoki!

Kevyt sumu ja tuuli nousi kovin tunturissa

Elina ja Dino matkalla ylös

Suomen siniset metsät

Nousu oli pitkä ja loiva, varsin helppo kulkuinen. Alaspäin mäki oli jyrkempi ja suosittelen tämän kierrettäväksi toisin päin :D

Kotomatka

Huippu!

Hyvin näkyi, säästä viis!

Ylhäällä

Koko porukka

Elina ja Dinokin huiputuskuvissa

Lähdetään puottelemaan alas

Alaspäin jälleen oransseja pitkin

Lemmenjoki

Vielä kerran tunturissa

Minäkin

Harjua pitkin 

Parkkipaikalta suunnaksi Inari ja PaPaNaan syömään, kelpoa evästä. Vielä tuliaisia hakemaan Näkkäläjärveltä!

- Heini