Starttasimme likkojen kanssa maanantai aamuna klo kuusi. Oli hämärä, tien varressa hirviä ja poroja. Pissatauko Sodankylässä ja viimeiset matkamuistot Rovaniemen Napapiiriltä.
 |
| Älkää huoliko, nämä jäivät kauppaan :D |
Nyt olen ollut kolme päivää kotona. Täytyy sanoa, että kotoutuminen on onnistunut hyvin. Se, että sain lähteä Ivalosta rauhassa (olin siis vapailla) ja käydä itselle tärkeissä paikoissa vielä, ikäänkuin heipat sanomassa helpotti. Myös rakkaiden työkavereiden kanssa olo ja jutustelut meille yhteisistä asioista toivat minua henkisesti lähemmäs Pirkanmaata. Tiistaina oli (puoli)yllätys kotiinpaluu kekkerit meillä. Kavereita, viiniä ja pizzaa :) Lähimmät kaverukseni naapurista ja Anni olivat saapuneet istumaan iltaan varsin pitkän kaavan mukaan, mukavasti sujahti neljätuntia ja tuntui kun en pois olisi ollukkaan :)
Mitä jäi käteen puolesta vuodesta:
- Työ, muistan taas miksi olen kuusi vuotta kaikkiaan hoitoalaa lukenut ja innostuin siitä jälleen. Ivalossa pääsin toimimaan minulle sopivassa työympäristössä, joka ei ollut liian suuri tai pieni. Sain haasteita joskus niin paljon, että henkinen puoli ja osaamiseni olivat koetuksella. Kaikesta näistä selvittiin ja kollegoiden antama apu oli korvaamatonta!
- Luonto, Suomi on kaunis. Muuttuvat metsä maastot saivat aina yllättymään uudelleen mitä syvemmälle kansallispuistoon kaivautui. Vapailla hienointa oli kavuta tunturiin tai kulkea pitkiä reittejä maastossa jalan tai pyörällä.
- Uudet ihmiset, uudet työkaverit ja ystävät, joita sain puolenvuoden aikana :)
- Eräjutut, minista tuntuu että haluan metsästää, kalastaa, marjastaa, sienestää ja ja ja...
- Itsetunnon kasvu, pärjääminen mukavuusalueen ulkopuolella. Itsensä haastaminen, uuden oppiminen ja itselleen anteeksi antaminen ja itsensä hyväksyminen korostuivat yksin ollessa.
Nyt olen kotona ja seuraava määränpää on Kotkan kautta Turkuun ja Kreikkaan ;) Eihän sitä nyt kotona istuta kauaa.
Ps. Uskollinen Helkama saapui myös kotiin :)
Kiitos kaikille mukana olleille lukijoille! Päätän blogin kirjoituksen, mutta se taitaa jäädä vielä elämään netin syvyyksiin.
- Heini
