maanantai 3. huhtikuuta 2017

"Miä oon täällä töissä, en missään myymälöissä, mut uskokaa ihan v**un jäissä"

Työpäivä yksi. Jännittikö? Ihan hirveesti! Ennen työpäivää tuli mieleen niitä lapsellisia kysymyksiä, mitä jos ne ei tykkää musta ja ehkä pahimpana, mitä jos mulla tulee tylsää?


Kuva on kopioitu hävyttömästi googlesta, kun en kehdannut ottaa omaa vielä :D :D 

Kyltti vielä saameksi. Kuva myös kopioitu.

Työvaatteet sain jo perjantaina saapuessani firmasta hakemaan avainta. Ihan perussettiä. Mukana mulla on (kuten hoitoalalla tyypillistä on ollakin) omat työkengät ja poketti.

Kengät olen ostanut, parisen vuotta sitten, olisiko brandstoresta? Merkiltään ne ovat vivobarefoot, eli kyseessä ovat siis paljasjalkakengät. Viikon käytön jälkeen olivat pohkeet kipeät, koska näissä kengissä ei ole pohjaa nimeksikään saatikka sitten korotusta kantapäässä, joten venytys pohkeessa oli mitä tuntuvin. Tästä eteenpäin kintut tottui ja en vaihtaisi näitä kenkiä pois. Kenkä on kevyt ja varmapito myös liukkaalla, koska pohja ei ole tasainen. Jalat väsyvät ajoittain, mutta kaikki on päivästä kiinni töissä ;D Vaikka kenkä on täynnä reikiä (JUONIPALJASTUS) niin sukkamehun eritys on voimakasta muovisessa kengässä. Tosin oma sukkamehuni erittyy oli kenkää tai ei. Huonona puolena toki on, että kun kämmään ja jotain (yleensä virtsaa) kaatuu kannusta kengille, se päätyy ihanasti aina sukkaan asti, hyi! Kevyen konepesun kestävät myös.

vivot 

Poketti, on FinnPocketin valmistama nahkainen kynätasku, joka pitää muotonsa varsin hyvin. Verraten aiempiin (mainosversioihin) muovisiin, niin ei pääse pohjasta kulumaan taikka repeytymään vaikka kiinnittäisi useammankin pinssin. Metalliketju joka tulee poketista, jossa myös avaimet ovat kiinni on havaittu paitsi hygieniseksi, myös turvalliseksi kun ei roiku kaulassa kuristamisen välineenä. Hoitajan sakset (Tehyltä aikanaan saadut) ovat fiskarsia ja omiaan leikkaamaan auki dementianhoitoon käytettäviä laastaripaketteja, toisin sanoen vähällä käytöllä. Avaimenperä kalanruoto on ikivanha ja aikanaan saapunut Ylläkseltä? jos muistan oikein, ja on vain turhake :D Minion laastari on siinä piristämässä päivää, jos ei muiden niin omaani :)

Puuttuu muutes nimineula.. työmaalla silkkiteippiä ja siihen sh Heini Johansson

No miten se päivä sitten meni? Jännitys yltyi kotona jo niin kovaksi, että oli parempi lähteä etuajassa työmaalle. Alkuun vaikutti osaksi tutulta toiminnalta, samaa tavaraa eripaketissa. Nyt sitten yritetään vain hahmottaa sitä pakettia, ettei olla pulassa... Toki uusia asioita tulee ja tulikin ekassa illassa vastaan, joten Ensihoidon kirja tulee tarpeeseen. Onneksi taitoa kysyä lienee tallessa. Ihmiset oli mukavia ja pääsin pitkästä aikaa puhumaan, suu on melkein kuivunut kiinni viikonlopun aikana :D On kotijoukot olleet suureksi avuksi kun on pitänyt päästä haastamaan, vaikka sitten siitä, että jääkaapinkorjaaja kaksikko kävi. Voidaan siis todeta, että ehkä ne tykkäs tai ainakin tulevat toimeen minun kanssa ja ei, ei ollut tylsää, enkä usko että tuleekaan! Hyvällä boogiella huomista kohden :)

terkuin Heini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti