Reissussa Leviltä Kilpisjärvelle

Hei vaan, 

Viime kirjoituksesta onkin aikaa. Olen nimittäin ollut reissussa. Rukkasen ja herra Lapinkoiran kanssa otettiin Rukkasen kiesi alle ja suunnaksi Levin kautta Kilpisjärvelle. Starttasimme matkan Ivalosta puolen kahden maita lauantaina päivällä. Sain ajaa, voi kuinka se kaasu tuntui hyvältä jalan alla! Tie oli sula ja varsin hyvä ajaa. Keli vaihteli kovin tuulesta, lumisateesta aurinkoiseen, ei mitään säännönmukaisuutta. Sodankylän Lidlistä eväät ja oli varsin mieleeni tämä käynti (Lidl ikävä painaa). Ajoimme siis Sodankylän kautta, joka hieman kiersi, mutta tie oli kuulemma varmempi. Lemmenjoen kautta kuulemma kelirikkoja ja katvealueita niin pelattiin varman päälle ;)

Saapuminen tunturi-Lapin alueelle

Saavuimme Leville. Levi Hotel Spa vastasi majoituksesta ja varsin käypä tämä majapaikka. Tavarat tupaan ja koira hihnaan ja suuntana Levi tunturi. Kiersimme hotelli Panoraaman takaa ravintola Tuikulle, jonne vei asfalttitie ja voimme todeta käyneemme Levin päällä. Täältä alas 750 porrasta (tai niin meille väitettiin). Ylämäessä hapotti hienoisesti, mutta muuten jaksoimme hyvin. Hotellilla sitten suuntana altaat kylpylän puolella ja ei tarvinnut unta odotella kun altaista ja saunasta tultiin. Kylpylästä sen verran, että oli poikkeuksellisen mukava. Monia altaita poreista, lämpimiin ja ulkoallas. Oli myös pitkänmatkan uintiin ja liukumäkikin. Muutama erikoissauna; kelosauna ja höyrysauna perussaunan lisäksi. Voipi melkein suositella. Kuten jo meille kahdelle varsin tuttua tämä touhuaminen viime tingassa niin, kylpylä suljettiin remontin vuoksi seuraavana päivänä. Varsinaista tuuria! Aamulla söimme (tai ahmimme) hotellin seisovanpöydän aamupalan ja kevyen kyläkävelyn jälkeen autoon ja keula kohti Kilpisjärveä!

Levin laskettelurinteet, ilmeisesti menneet kiinni jo hyvällä aikaa

Levin päältä kuvia

En kerännyt! (suunnittelin kyllä)

Tuonne me kavuttiin, autotietä joten ei kovin sporttista :D mutta sai koira hyvän iltalenkin

Rukkanen ja herra Lapinkoira

Hää halusi näyttää paremman puolensa :D

Tietä pitkin homma etenee

Hyvä iltama kävelyyn :)

Aurinkoa pilvien takaa, satoi myös kertaalleen lunta

Apinaryhmä

Ahma ei halunnut puuhun

750 porrasta, alaspäin :)

Saavuimme Kilpisjärvelle puolenpäivän jälestä. Kilpisjärvellä oli ollut viikonlopun kestäneet pilkkikilpailut ja 200 hengen kylän väkimäärä oli varmasti kolminkertaistunut. Hotellihuonetta ei saatu vielä, joten päätettiin lähteä hiihtämään. Hotellilta ei saanut enää suksia vuokratuksi, joten suosittelivat retkeilykeskusta, jossa YLLÄTYSYLLÄTYS viimeinen päivä mahdollista vuokrata hiihtimet. No, 20 eurolla jalkaan hieman leveämmät ja paremmalla kantilla olevat sukset, nilkkaa hyvin tukevat monot ja ladulle. Aloitetaan alkuperäisestä suunnitelmasta: hiihtää kolmen valtakunnan rajalle. Osa matkasta kulkisi järven poikki ja loput (jos haluaa hiihtää ympyrän) niin tunturissa. Aloitimme matkan jäältä ja siellä näytti tältä...

Runsas lumipyry. Laduton. Ja pahin mikä sai meidät kääntymään oli, kun vesi oli noussut jään päälle ja kahdesti kastelin jo monot. Koiralle ei ollut tassujen kastelu myöskään hyväksi. Niin suunnitelma B.

Suunnitelma B, kierretään Saanatunturi. Hieman pyrytti sielläkin...

Saana

Koira vyölle ja menoksi

Minun kintaat

Muutama fakta. En ole hiihtänyt lähes viiteen vuoteen. Minulla on sukset Mansessa, mutta monot eivät ole sopineet enää vuosiinvuosiin jalkaan. Väitän, että muistan kuitenkin kuinka hiihdetään :D Hiihtovermeiden lisäksi mukana oli vaatetus: aluskerrasta, fleecekerrasto, softshell takki ja hiihtohousut, buff-huivi, kaksi pipoa (ohut ja paksu) ja raksahanskat kintaiden lisäksi. Selässä reppu, jossa kuumaa mehua, vettä, myslipatukoita, leivät ja makkarat.

Reitin oli tarkoitus olla semmoinen (jos muistan oikein) reipas 15km. Mutta myö hiihettiin harhaan ja matka kasvoi yhdellä järvellä. Latua ei oikeastaan ollut ja hiihtely oli lähinnä etenemistä sukset jalassa. Rukkanen tuumasikin, että on kun oltaisiin retkellä. Alkuun tasaista nousua myötätuulessa ja muutama reipas lasku Tsahkaljärvelle.

Ja sukset ristissä :D Ei vainee, hyvin me pärjättiin ;)

Tuolta myö tultiin, ei juurikaan latua

Suksilla!

"Seurataan Saanaa niin ei eksytä!"

Herra seuraa

Kilppari :)

No olihan siellä aivan uskomattoman upeaa!!

Ennen laskua Tsahkaljärvelle

Niin, hiihdimme harhaan ja Tsahkaljärvellä alkoi tuulemaan tosissaan. Vilkaistiin karttaa ja todettiin, että oltiin ohitettu hiihtoreitti tovi sitten. Hiihdimme Tsahkaljärven jään yli toiselle puolella ja kuvassa olevia sinisiä seuraten saavuttiin jonnekin. Onneksi vastaan tuli moottorikelkka ja kuski tiesi kertoa, että älkää sinne jatkako tai päädytty 50 km päästä Haltille :D Neuvoi (ja neuvosta vaari) seuraamaan moottorikelkka rasteja niin löydettäisiin reitille ja päästäisiin Saana ympäri. Jota kuinkin näitä maita fundeerattiin hetki, että jatketaanko mutta taas hulluus pesee järjen 6-0 ja tottakai jatketaan kun on vielä eväitäkin jäljellä. Tuuli alkoi yltyä, vielä vastatuuleksi ja toi mukanaan lumen. Rukkasen sukset lipsui ja tauko voitelu pelasti matkan teon. Hieman tuuli huolestutti. Sitten lähti viesti kotiin, jossei ala kuulua iltaan mennessä saa alkaa huolestua (ja reitti tietysti). Suksimme ylämäkeä kelkkarasteja seuraten, ilman aurinkolaseja en juuri muuta nähnytkään ja meinasin siis ohittaa kodan.

Kota häämötti kuin enkeli pyryssä. Pyryssä ja tuulessa ei kyennyt ottamaan hanskoja pois, muuten olisi saanut koira kerätä sormet maasta. Tauot olivat siis selin tuuleen ja vain hengenvetoa varten, joten viimaton kota oli tervetullut :)

Tuulen tuivertamat tauolla :)

Tästä tarkistettiin vielä reitti, joka kapusi varsin jyrkän mäen ylös ja aloitti pitkän ja loivan laskun. Tuuli helpotti vasta alhaalla ja alkoi jo naurattaa :D

Hiihtolenkiltä saavuttiin hotellille ja huoneemme sijaitsi retkeily osassa. Mielessä lämmin suihku ja iltapalan valmistus osoittautui haaveeksi, kun hanasta tuli jäistä vettä. Pilkkikisojen herrat tarjosivat rantasaunaa, mutta jäimme keittämään makaroonia kanan kanssa. Nukutti kaikesta huolimatta jälleen hyvin :)

Aamusta ylös ennen seitsemää, jotta hyvin harjoitelleet pääsevät lempipuuhaansa - syömään! Buffet-aamiainen oli erittäin onnistunut ja söimme taas niin, että olisi voinut eteenpäin vain työntään niin olisi pyöritty. Koira mukaan ja suunnitelmaksi kapuaminen Saanan päälle. Matkaa retkeilykeskukselta sinne olisi 4 km suuntaansa. Aloitimme nousun.

Suuntana Saana

Uusi aamu, uudet tuulet

Alkupätkä polkua, nyt ihan kengät jalassa. Kilpisjärvellä oli aamustakin pakkasia 5 astetta, joten oli hyvä hankikanto.

Pienesti näkyy rappuset, jotka vievät ylös...

Suunta ylöspäin

Ei kai me mennä :D


Koko porukka :)


Lunta huipulta, varpujakin näkyy

Oli myös näkymää. Kuvassa Malla tunturi

Komeaa jäätymistä


Oli kuin olisi karva kasvanut kivissä

Ja saapui kunnon tuuli, aluksi se tuuditteli selän takana ja huipulla sekä alaspäin tullessa yltyi navakaksi


Kilpisjärvi

Ylhäällä tosiaan napakka tuuli ja ajoittain reittimerkit oli niin syvällä hangessa, että arpapeliksi meni. Maston juurella oli mökki, jonka seinustalla pidettiin tuulta ja juotiin kaakaot. Huipulta löytyi postilaatikko, jonne saatiin laittaa nimet :) Oltiin maanantain ensimmäiset!

Saanan päältä. Taukoa seinustalla

 Näkymää Saanan päältä

Saana selätetty!

Poseeraus harjoituksia huipulta

Vallan käypä Lapin kävijä

Matkalla alas löytyi myös tehtyä taidetta

Rukkanen kuvailemassa

Oranssia näkyy hieman 

Tuollaista tuolla oli :)

Rappusia alas

Takaisin alas, jossa odottaisi autoilua 5 tuntia...

Kuulemma halaus Saanalle, jolla kokoa 1029m :)

Kaikkiaan onnistunut ja ulkona oltu reissu :) Kilpisjärvi on kaunis kuin maalaus ja rastiksi jäi vielä kolmen valtakunnan raja jonain päivänä. Paluu matkalla pysähdyttiin Leville syömään ylikallista, mutta varsin hyvää savuporojuustokeittoa. Matkalla väisteltiin poroja ja nähtiin harmaapöllö! Kuvaa yritettiin ja käännettiin ihan auto ympäri, mutta pelästyi mokoma.

Reipas ratsu

Viimoisena kuvana Sodankylän Lidlissä tehdyt hankinnat :)

Terkuin lomalta huomenna töihin palaava (jälleen kasvoihinsa väriä saanut, kinttukipuinen) Heini